Hypnoosi

Hypnoosissa on kahdenlaista koulukuntaa: nk. tila-teoriaa (state theory) kannattavat ja ei tila (non-state theory) -teoriaa kannattavat. Tilateorian mukaan hypnoosi on omanlaisensa tajunnantila, joka näkyisi myös muuntuneena aktiivisuutena aivoissa. Ei tila -teorioiden mukaan hypnoosi ei ole sen erilaisempi tila aivotasolla kuin muutkaan tajunnan ilmiöt vaikkakin subjektiivinen kokemus voi olla, että oma “tila” tavalla tai toisella hypnoosissa muuttuu. Ei tila -teorioiden mukaan hypnoosi on enemmän sosiaalinen ilmiö, on sovittu, että tietty tilanne / käsittely on hypnoosia ja ihmisen uskomus siihen, että jokin on hypnoosia vaikuttaa hänen kykyynsä vastaanottoa kaikkea “hypnotisoijan” sanomaa ts. voimistaa vastaanottokykyä. Molemmilla teorioilla on kannattajansa ja jako näihin kahteen koulukuntaan on alkanut muotoutua hypnoosin historiassa jo varhain.

Niinpä onkin pohdittu jo 1900-luvun alusta alkaen, tarvitaanko hypnoosia / onko hypnoosia olemassa (tilana) vai riittääkö PELKKÄ suggestio halutun vaikutuksen aikaansaamiseksi. Populaarissa psykologiassa puhutaan affirmaatioista ja voimalauseista, joita toistamalla - päivästä toiseen - ihminen lopulta uskoo sanomansa ja alkaa elää itselle puhumiensa ajatusten mukaisesti. Tällainen affirmointi tapahtuu luonnostaan varsin automaattisestikin ihmisillä, mutta usein se ei ole kovinkaan tietoista, varsinkaan silloin, kun ihminen negatiivisen sisäisen puheen avulla suggestoi itseään epäonnistumisiin ja pettymyksiin.  1900-luvun alussa ranskalainen apteekkari Emile Coué kirjoitti teoksen itsesuggestioiden voimasta ja lähti juuri siitä ajatuksesta, että ihminen erilaisia lauseita (suggestioita) toistamalla alkaa lopulta toteuttaa suggestioiden mukaisia asioita elämässään - ilman hypnoositilaan menemistäkin.  Lyhyesti sanottuna: ihminen on sitä mitä ajattelee olevansa ja sitä, mitä hän itselleen puhuessaan uskottelee. Tässä on otteita Couén kirjan - “Kuinka parannan itseni suggestioilla” - ajatuksista ja ohjeista:

Mitä enemmän teette hyvää muille, sitä enemmän teette sitä itsellenne.

Rikas on se, joka uskoo itsensä rikkaaksi, köyhä se, joka uskoo itsensä köyhäksi.

Sen, jolla on suuria rikkauksia, pitäisi niistä uhrata suuri osa hyväntekeväisyyteen.

Kun kaksi henkilöä elää yhdessä, niin myönnytykset, joita sanotaan molemminpuolisiksi, lähtevät tavallisesti vain toisesta.

Haluatteko, että ette koskaan kyllästyisi? Hankkikaa silloin itsellenne useampia keppihevosia. Kun olette väsynyt yhteen, niin ryhtykää puuhailemaan toisen kanssa.

Perinnöllisyys on olemassa ennen kaikkea sen ajatuksen vuoksi, että se on kohtalokas.

Se, joka on syntynyt rikkaaksi, ei tiedä, mitä rikkaus on. Se, joka on aina saanut nauttia hyvästä terveydestä, ei tunne aarretta, jonka omistaa.

On parempi olla tietämättä, mistä sairaus tulee, ja antaa sen mennä menojaan, kuin tietää, mistä se on johtunut ja kärsiä siitä.

Tehkää asiat aina yksinkertaisemmiksi, ei koskaan monimutkaisemmiksi.

Stooalaiset turvautuivat mielikuvitukseen, kun eivät sanoneet: “En tahdo kärsiä”, vaan: Minä en kärsi.”

Tajunnassamme ei voi olla kuin yksi ajatus kerrallaan. Ajatukset eivät ole rinnakkain, vaan seuraavat toisiaan.

En vaadi keneltäkään mitään. Minä vain yksinkertaisesti autan ihmisiä tekemään sitä, mitä he haluaisivat tehdä, mutta johon eivät luule kykenevänsä. Heidän ja minun välilläni ei ole taistelua, vaan yhteistyötä. Minä en toimi, vaan ihmisissä oleva voima, jonka käyttöä heille opetan.

Älkää vaivatko itseänne taudin syyllä, todetkaa vain yksinkertaisesti sen seuraus ja toimikaa sitten niin, että se häviää. Vähitellen teidän alitajuntanne saa myöskin syyn häviämään, jos se on tarpeen.

Sanat: “Haluaisin mielelläni” tuovat aina mukanaan sanat: “mutta en voi”.

Jos kärsitte, niin älkää koskaan sanoko: “Tahdon koettaa saada tämän paranemaan”, vaan: “Minä saan tämän paranemaan”, sillä jos mielessänne on epäilyä, niin ette onnistu.

Menettelyni avain on tieto siitä, että mielikuvitus on voimakkaampi kuin tahto. Jos ne ovat samaa mieltä, jos ihminen sanoo: “Minä voin ja minä tahdon”, niin se on erinomaista. Mutta jos ne ovat eri mieltä, niin mielikuvitus aina voittaa tahdon.

Oppikaamme muovailemaan luonnettamme, oppikaamme lausumaan mielipiteemme nopeasti, selvästi, yksinkertaisesti ja tyynen päättävästi: puhukaamme vähän, mutta selvästi, älkäämme puhuko muuta kuin juuri sen, mikä on tarpeen.

Oppikaamme hallitsemaan itseämme. Välttäkäämme kiivastumista, sillä se kuluttaa hermovoimaamme ja heikontaa meitä. Se ei koskaan tee mitään hyvää. Se vain hävittää ja aina se on menestyksen este.

Olkaamme tyynet, lempeät, hyväntahtoiset, varmat itsestämme ja vielä enemmän, koettakaamme olla itse itsellemme tarpeeksi.

Alitajunta hallitsee meissä kaikkea, sekä ruumista että mielentilaa. Se ohjaa kaikkien elintemme toimintaa ja hermojen välityksellä se hallitsee olemuksemme pienintäkin solua.

Jos pelkää sairautta, niin vetää sen päälleen.

Harhaluuloon hairahtuu se, joka kuvittelee, ettei hänellä ole mitään harhaluuloja.

Älkää kuluttako aikaanne pohtimalla tauteja, joita teillä mahdollisesti voisi olla, sillä jos teissä ei ole ei ole todellisia tauteja, niin voitte ajatuksillanne luoda itsellenne keinotekoisia sairauksia.

Kun tajuisesti suggeroitte itseänne, niin tehkää se aivan luonnollisesti, aivan yksinkertaisesti, luottamuksellisesti ja ennen kaikkea ilman minkäänlaista ponnistusta. Kun itsesuggestio, joka on itsetiedottomasti suoritettu ja joka usein on huono, toteutuu niin helposti, niin se johtuu juuri siitä, että se on tehty ponnistuksetta.

Olkaa varma siitä, että saatte mitä haluatte, sillä silloin sen saatte, edellyttäen, että kulloinkin kyseessä oleva asia on mahdollisuuden rajoissa.

Jotta tulisi oman itsensä herraksi, riittää ajatus, että siksi tulee. Jos kätenne vapisevat, jos askeleenne ovat epävarmat, niin sanokaa itsellenne, että nuo ilmiöt ovat jo katoamaisillaan - silloin ne vähitellen katoavatkin. –

Tässä teille kaikille pohdittavaa vapun kääntyessä kohti arkea taas..!

Valmistuin viime sunnuntaina SHY:ltä (Suomen hypnoosiyhdistys) suggesto-ohjaajaksi. Vihdoinkin! Nyt myös minulla on mahdollisuus alkaa käyttää vastaanottotilaa Helsingissä, joten kevät on alkanut mukavasti.

Olen maininnut täällä useita erilaisia hypnoosia tai hypnoosiin rinnastettavia tekniikoita kuvaavia kirjoja. Haluaisin jakaa tässä yhteydessä vielä yhden kirjavinkin. Olen pohtinut hypnoosin vaikutusta kahtalaisena prosessina: toisaalta se on vanhojen / haitallisten ehdollistumien purkamista ja toisaalta uusien / hyödyllisten ja hyvinvointia edistävien ehdollistumien rakentamista. Usein hypnoosi sisältää molemmat elementit. Mielestäni vanhojen ehdollistumien purku on kuitenkin näistä kahdesta olennaisempaa. Miksi? Koska vanha ehdollistuma on aina uutta vahvempi, jos uusi yritetään vain “liimata” vanhan päälle. Vanha ehdollistuma on vahvempi, koska se ehtinyt vahvistua aikojen saatossa enemmän ja voittaa näin voimakkuudessaan aina uuden. Jotta uusi voisi tulla tilalle, vanha ehdollistuma on purettava - luhistettava mielestä pois. Tämä selittää sen, miksi monesti ns. epätoivoinen myönteisten suggestioiden hokeminen, visualisointi tms. ilman ongelmien syvempää käsittelyä ei välttämättä toimi kovinkaan pitkään - ts. saatu apu voi olla vain väliaikainen.

Tämä pohdinta sai uuden ulottuvuuden, kun luin kirjan “Busting loose from the money game” (Robert Scheinfeld). Kirjassa ei nimestä huolimatta ole kyse niinkään rahasta vaan tietoisuuden ja maailman välisestä suhteesta, tästä suhteesta ihmisillä on Scheinfeldin mukaan ollut kautta aikojen väärä käsitys. Kun ymmärrämme tietoisuuden ja maailman välisen suhteen, voimme purkaa ongelmia ja luoda haluamiamme uudella tavalla. Tekniikka tulee hyvin lähelle hypnoosin ideaa - nimenomaan ehdollistumien purkamisen ideaa. Jokainen lukekoon kirjan itse ja päätelköön loput. Ehkä kirjoitan tänne vielä joskus aiheesta lisää..

Tänään sain kurssilla vaihteeksi olla itse hypnotisoitavana. Kokemus oli todella mielenkiintoinen, sillä tällä kertaa menin syvempään hypnoosiin kuin koskaan aikaisemmin. Sain apua omiin psykosomaattisiin vaivoihini ja pystyi hyödyntämään aikaisemmissa itsehypnooseissani käyttämää ydintila-mielikuvaa, josta tuonnempana.

Samaisella kurssilla pohdimme, missä hypnoosilla vaikuttamisen rajat ovat. Kun hypnoosilla on mahdollista vaikuttaa immuunijärjestelmään, kipuihin, hormonitoimintaan ja välittäjäaineisiin - joidenkin mukaan jopa geeneihin - on myönnettävä, että hypnoosin / sugestion / suggestioilla aikaan saatujen uskomusten vaikutus voi olla hyvinkin hämmästyttävä. Mielen tasolla oman suorituskyvyn, oppimiskyvyn ja muistin parantaminen hypnoosilla avaa monia mahdollisuuksia. Edellä kuvaamani Raikovin efekti on yksi esimerkki hypnoosin mahdollisuudesta kohottaa ihmisen suorituskykyä.

En halua toki kieltää, etteikö myös ole olemassa vaikeita mielenterveydenongelmia, joihin hypnoosi ei anna vastetta, mutta jos ajattelemme perusterveen ihmisen mahdollisuuksia kehittää itseään, hypnoosin mahdollisuudet ovat moninaiset - kaikkein parasta on se, että tekniikat ovat niin yksinkertaisia. Myös neurotieteen tulokset tukevat yhä enemmän ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa itse aivoihinsa. Lukemiseksi tästä aiheesta suosittelisin kirjoja “Buddhan aivot” ja “Train your mind, change your brain”.

Lisäksi sananen tänään oppimastani käsitteestä ‘ydintila’, joka tulee NLP:sta. Ihmistä voidaan pyyttää hypnoosissa luomaan mielikuva paikasta / tilanteesta, jossa hän kokee itsensä mahdollisimman vahvaksi, itsevarmaksi ja pystyväksi, sellaiseksi missä tilassa voi kohdata kaikki haasteet. Mielikuva on hyvä tehdä mahdollisimman tarkaksi yksityiskohdiltaan kaikkia aistikanavia käyttäen. Ihminen voi ammentaa tuosta tilasta itselleen voimaa haasteiden kohtaamiseen ja ankkuroinnin (yksi perinteisistä hypnoositekniikoista) avulla palauttaa tuo kokemuksen itselleen milloin tahansa hypnoosin jälkeenkin. Tutumpi versio vastaavasta on turvapaikka-mielikuvan luominen, jolla ihminen voi vastaavalla tavalla palauttaa turvallisuuden tunteen. Tekniikkaa voi tietysti varioida loputtomasti, jos ajattelee, että erityyppisiä ihannetiloja erityyppisten haastavien tilanteiden kohtaamiseksi on varmasti paljon.

Hyvää yötä!

Tässä teille vielä Priestess of Delphi eli Delfoin oraakkeli. Miten tämä liittyy hypnoosiin? Delfoin oraakkeli (papitar) antoi ennustuksia Antiikin Kreikassa Delfoin temppelissä, ja näitä ennustuksia tulkitsivat temppelin papit, jotka myös kirjoittivat ennustuksia runomuotoon. Oraakkeli saavutti jonkinlaisen transsitilan, joka saatiin nykykäsityksen mukaan aikaan joko suggeroimalla oraakkeli tähän tilaan pappien toimesta tai siten, että oraakkeli hengitti maan alta nousevia myrkyllisiä kaasuja kuten kuvassa näkyy. Transsitilojen olemassaolo on siis tunnettu jo kauan..

Pitkästä aikaa taas päivittämässä blogia. Kevään kursseilla on tullut opittua paljon uutta ja asiakastyöhön on alkanut tulla rutiinia. On ollut muutamia tupakoinnin lopettajia, laihduttajia ja esiintymisjännitykseen avun tarvitsijoita. Kevään aikana on tullut lisävalaistusta mm. lasten hypnoosiin, hypnoanalyysiin, ego state -terapiaan ja lisäksi kerrattua jo tuttuja asioita. Tuosta ego state -terapiasta olen tullut kirjoittaneeksi jo edellä, mutta vielä kerran palaan aiheeseen.

Ego state -terapiassa ajatellaan, että ihmisen persoonallisuus koostuu erilaisista minä(n)tiloista (ego states), joista osa on harvemmin ja osa useammin hallitsevina tietoisen persoonan tasolla. Osa tiloista voi olla enemmän tiedostamattomia kuin toiset ja osien kytkökset toisiinsa voivat olla enemmän tai vähemmän käytettävissä. Osa taas voi olla syntynyt traumatisoitumisen seurauksena ja edustaa varsin torjuttuja / haavoittuneita puolia meistä. Osa voi olla selkeästi maladaptiivisia (sopeutumista haittaavia) ja jopa psykopatologisia: kun tällaisella osalla meistä on valta, voimme psyykkisesti huonosti - ts. olemme psyykkisesti sairaita. Tavallisempaa ja arkisempaa on kuitenkin, että tunnistamme itsessämme eri puolia, joka on selkeimmin havaittavissa ihan tavallisissa ristiriitatilanteissa. Esim. yksi puoli meistä voi olla itsevarma ja rohkea aikuinen töissä, mutta siviilielämässä näkyvämpänä onkin epävarma ja loukattu lapsi, joka selviytyy ihmissuhteissaan huonosti. Eri minätilat ovat syntyneet kehityksellisesti eri vaiheissa ihmisen elämää - esim. osa tulee lapsuudesta. Meissä on siis monia puolia, mutta mitä tietoisempia ja kontrollissa suhteessa omiin minätiloihimme olemme, sen parempi -yleensä. Lisätietoutta asiasta löytyy ego state -hakusanalla netistä ja mm. kirjoista Emmerson: Ego State Therapy tai Watkins & Watkins: Ego States: Theory and Therapy.

Tähän väliin voin tehdä henkilökohtaisen paljastuksen siitä, miten löysin itsehypnoosissa yhden minätilan itsestäni, joka on paljolti torjuttuna aikuisen arjessani, mutta ohjaa selvästi tiettyjä kiinnostuksen kohteitani ja tarpeitani ikään kuin taustalla tai jopa salassa. Mielenkiintoista on, että olen pystynyt “ruokkimaan” löytämääni persoonaa siten, että olen nimennyt sen, määritellyt sen ulkonäön ja luonut sille aivan oman elämäntarinansa. Kyseisestä persoonasta pystyisin vaikka kirjoittamaan kokonaisen kirjan! Mielenkiintoista, miten itsestään voi löytää tällaisia puolia.

Vielä sananen uusimmasta hypnoosiin liittyvästä asiasta mediassa: nelosen uusi sarja Mitä tuli tehtyä lauantaisin klo 20. Sarjassa siis hypnotisoidaan julkkiksia. Voi olla montaa mieltä siitä, esitteleekö sarja hypnoosia tarkoituksenmukaisella tavalla ajatellen sitä, millaista hypnoosin käyttö on normaalissa asiakastyössä ja kliinisen hypnoosin käytössä ammattilaisen käsissä. Hypnoottinen amnesia (se ettei muista mitä on tehnyt hypnoosissa) on ilmiö, joka onnistuu vain vähemmistön ihmisistä kohdalla. Paljon tavallisempaa on muistaa ihan selkeästi, mitä hypnoosissa on tapahtunut, eikä hypnoosilla ole tarkoitus nolata ihmisiä kuten tällaisessa näytösluonteisessa hypnoosissa helposti tapahtuu. Toivottavasti ohjelma saa ihmiset kuitenkin enemmän kiinnostumaan hypnoosista kuin pelkäämään sitä. Hypnoosin mahdollisuudet kun ovat niin moninaiset!

Hyvää kevättä blogin lukijoille!

Tulevana viikonloppuna aloitan SHY:n sovellusjakson ja sitä seuraavana jatkuu THY:n kliinisen hypnoosin kurssi. Pitäisi miettiä kursseja varten nk. omaa hypnoosimallia ja millä sovellutusalueella työskentelisi mieluiten.  Itseäni kiinnostaa traumaperäisten oireiden hoitaminen hypnoosilla ja traumakokemusten työstäminen hypnoosissa käytettävällä aikatyöskentelyllä. Perinteisiä hypnoosilla hoidettavia traumaperäisiä oireita ovat esim. ahdistuneisuus, pelot, univaikeudet, psykosomaattiset vaivat, jännittäminen (erityisesti sosiaalisissa tilanteissa) jne. Em. tyyppisiä vaikeuksia olen päässyt jo hypnoosilla hoitamaankin oman kotivastaanoton kautta. Aloitan uudessa työpaikassa helmikuun alusta, jolloin pääsisin hyödyntämään hypnoosia uudelle asiakaskunnalle eli päihdeongelmista ja persoonallisuushäiriöistä kärsiville. Mitä sitten heidän kanssaan voisi soveltaa hypnoosin jää nähtäväksi..

Koska persoonallisuushäiriöt ovat olleet yksi kiinnostuksen kohteeni, minua on ilahduttanut löytää kuluvan talven aikana Jeffrey Youngin skeematerapia hoitomuotona persoonallisuushäiriöihin. Hänen mallissaan mielikuvittelulla ja lapsuuden traumakokemusten läpikäymisellä mielikuvaharjoitusten kautta on merkittävä rooli maladaptiivisten (=haitallisten) skeemojen (=uskomusmallien) muuttamisessa. Young ei käytä tekniikastaan hypnoosi-nimeä, mutta käytännössä tällainen persoonallisuutta muokanneiden traumakokemusten työstö tulee hyvin lähelle sellaista aikatyöskentelyä, jota hypnoosissa tehdään traumakokemusten eheyttämiseksi. Youngin kuvaamissa esimerkeissä tehdään myös mielikuvittelu-nimellä samaa kuin hypnoosissa tehdään nk. tunnesilta -työskentelyssä: toisin sanoen ihminen eläytyy tiettyyn tunteeseen ja hakee sitten mielikuvissa linkin siihen elämäntapahtumaan, jossa tuo tunne on tullut aikaisemmin koettua erityisen voimakkaasti. Uskon, että tästä kaikesta edellä kuvatusta voisi jopa löytyä yhtymäkohta hypnoosin, traumakokemusten ja persoonallisuushäiriöiden hoidon välillä.

Ehkä tuosta löytyisi sitä hypnoosin sovellusmallia edelleen työstettäväksi koulutuksissa..

Palataan asiaan!

ISH:n (International Society of Hypnosis) 19. kansainvälinen hypnoosikongressi järjestetään 17-21. lokakuuta 2012 Bremenissä Saksassa.  Tarkempi ohjelma löytyy osoitteesta www.hypnosis-congress.com. Mielenkiintoisia aiheita tiedossa! Ks. myös ISH:n omat nettisivut (www.ish-hypnosis.org)  - tutustumisen arvoista asiaa ammattilaisille ainakin..

Kuukausi on kulunut viime päivityksestä. Tälle vuodelle on tiedossa paljon hypnoosikoulutusta, osallistun vuoden aikana kaikkiaan kolmelle eri kurssille. Olen tehnyt koko syksyn pienimutoista vastaanottotyötä omassa kotonani työpäivien päälle. Asiakkaita on ollut laidasta laitaan, ja harkitsen oman toiminimen perustamista tänä vuonna.

Tällä kertaa pohdin aihetta “hypnoosia ilman hypnoosia”. Monet hypnoosin tekniikoista kun käyvät käytettäväksi myös ilman hypnoositilaan johdatusta. Tästä hyvänä esimerkkinä NLP, mutta myös uusimmissa integratiivisissa terapiamuodossa (kuten skeematerapia - kehittäjä Jeffrey Young) haetaan mielikuvaharjoituksilla eheyttäviä / korjaavia kokemuksia lapsuusmuistoille tai pyritään yhdistämään minuuden erilaisia puolia toimivammaksi ja joustavammaksi kokonaisuudeksi (nk. ego state -terapia). Edellä olen blogimerkinnöissä siteerannut mm. Hypnothink -kirjaa, joka kertoo oivallisesti ns. valvehypnoosin mahdollisuuksista. On tärkeää, että hypnoosin tekniikoita voisi soveltaa myös niille, jotka eivät hypnoosin jostain syystä mene / halua mennä tai joita ei voi vakavan mielisairauden vuoksi hypnotisoida. Lisäksi monet psykologian valtavirran ulkopuolella olevat terapiamuodot korostavat suggestioiden, visualisoinnin (mielikuvittelun) ja alitajuntaan vaikuttamisen merkitystä erilaisin keinoin. Kirjavinkkinä em. tyylisistä popularisoiduista sovelluksista voisi mainita Joseph Murphyn klassikkoteoksen Alitajuntasi voima ja Shakti Gawainin kirjan Luova visualisointi. Molemmissa opetetaan helppoja tehokkaita tekniikoita, joiden avulla alitajuntaa ja mielikuvitusta voidaan käyttää kasvun ja kehityksen tukena. Löytyvät myös kirjastoista.

Lopuksi mainosta ns. Hypnoosin ystävät -illoista, joita SHY järjestää koko kevään kerran kuussa torstaisin. Ensimmäinen kevään kerta on torstaina 12.1 klo 17-20 Rikhardinkadun kirjastossa. Lisätietoja saa ottamalla yhteyttä SHY:een. Tilaisuus on maksuton vain SHY:n jäsenille.

Oikein hyvää ja hypnoottista uutta vuotta kaikille!

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Näin itsenäisyyspäivänä on hyvä muistaa myös itsenäinen ja kriittinen ajattelu. Hypnoosi oli pitkään monien akateemisten tieteenalojen kiinnostuksen ulkopuolella johtuen sen osin mystifioidusta historiasta ja väärinkäsityksistä ja /-käytöksistä, joita siihen usein liittyi. Hyvä kriittinen näkökulma hypnoosiin löytyy seuraavilta Skepsiksen nettisivuilta http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/hypnoosi.html

Kun otan asiakkaita vastaan omalla hypnoosivastaanotolla, kerron usein heti alkuun, mitä hypnoosi on ja mitä se ei ole ja kartoitan yleisimmät harhaluulot. Se on usein hyödyllistä luottamuksellisen yhteistyön syntymiseksi. Hypnoositekniikoita voi myös käyttää valvetilassa, mikä käy osittain ilmi tuosta Skepsiksen tekstistäkin: toisin sanoen joskus pelkät suggestiot riittävät tai ovat jopa tehokkaampia kuin suggestiot hypnoosissa.

Luin kirjan nimeltä “Hypnothink” (tekijä: Ursula Markham), jossa käytännössä kuvailtiin sitä, miten hypnoosin tekniikoita voi käyttää valvetilassa ilman hypnoosiin vaivutustakin (vrt. NLP). Jotkuthan ovatkin sitä mieltä, että on olemassa pelkästään suggestiota, eli että varsinaista hypnoosia ei sinänsä tarvittaisi vaan riittää kun toistaa suggestioita. Itse olen osittain eri mieltä: uskon, että hypnoosilla on se etu pelkkiin suggestioihin verrattuna, että hypnoosissa suggestiot pääsevät tietoisen tason torjunnan ja defenssien ohi nopeammin, ja siksi vaikutus on nopeampi / tehokkaampi.

Markhamin kirjasta jäi kuitenkin mieleen esimerkki mielikuvasta, jolla voisi pystyä hallitsemaan erilaisia pakottavalta tuntuvia mielihaluja (makean syöminen, tupakointi, juominen, shoppailu, kynsien pureskelu tms., mikä tahansa häiritsevä tapa). Idea oli lyhykäisyydessään: LET THE DOORBELL RING eli ANNA OVIKELLON SOIDA. Useimmilla ihmisillä on mielihaluihinsa samanlainen suhde kuin ovikellon soimiseen. Jos se soi (jos halu tulee), on pakko mennä avaamaan (toteuttaa halu). Mitä jos seuraavan kerran, jättäisit vain avaamatta. Olet ehkä joskus toiminutkin niin, ettet ole syystä tai toisesta avannut ovea ovikellon soidessa tai vastannut pirisevään puhelimeen, ehkä yksinkertaisesti vain siksi, että olet halunnut OLLA RAUHASSA! Ja mitä tapahtuu, jos ovikellon soittoon ei vastaa? No, se toinen siellä tietysti jaksaa aikansa rimputtaa, ja se tuntuu ärsyttävältä ja häiritsevältä - ainakin hetken aikaa. Mutta pian toinen väsyy, kun huomaa, ettei kukaan tule avaamaan, ja lakkaa soittamisen. Samalla tavalla mielihalu menettää yhä enemmän voimaansa joka sekunnilla, jonka päätät olla antamatta sille huomiota - se siis laimenee. Laimentuminen ei välttämättä tapahdu - eikä sen pidäkään tapahtua - perustarpeisiin liittyvien asioiden kohdalla, jotka on siis tarkoituskin tyydyttää. Kuitenkin jokainen tietää, mitkä ovat juuri omalla kohdalla niitä haitallisia asioita / käyttäytymismalleja / mielihaluja, joiden kontrolloiminen tekisi elämstä paljon helpompaa / halvempaa / miellyttävämpää ja nostaisi itsetuntoa, kun niitä pytyisi kontrolloimaan. Seuraavassa itsehypnoosissa / asiakashypnoosissa kokeilen ehdottomasti em. mielikuvan tehoa itse hypnoositilassa. Vastaavankaltaisia mielikuvia on helppo keksiä lisää (kuten puhelimeen vastaamatta jättäminen jne.).

Seuraavan kerran siis: ANNA SEN OVIKELLON SOIDA - SIIHEN EI OLE PAKKO VASTATA - KOSKA SINÄ PÄÄSTÄT KOTIISI (=elämääsi) VAIN NE ASIAT, JOTKA SINNE HALUAT PÄÄSTÄÄ!